Pulsar Music Player Pro

Analysoinut Appwesome

Kun sama puhelin tai tabletti kiertää kotona useamman ihmisen käsissä, musiikkisoittimelta toivoo ennen kaikkea sitä, ettei käyttö muutu säätämiseksi. Yksi haluaa kuunnella omaa soittolistaa, toinen löytää tutun levyn nopeasti, ja laite saattaa olla yhteisessä tilassa kaikkien käytettävissä. Olen arvioinut Pulsar Music Player Pro -sovellusta juuri tällaisesta arkisesta näkökulmasta: se on Androidin paikalliseen musiikinkuunteluun tarkoitettu soitin, jonka vahvuus on selkeä peruskäyttö, ei kodin käyttäjätilien hallinta.

Yhteinen laite toimii parhaiten selkeillä rajoilla

Jos perheenjäsenet käyttävät samaa laitetta, kannattaa sopia jo alussa, kuka järjestää musiikkikirjastoa ja kuka saa muuttaa kappaleiden tietoja. Tällainen käytäntö ei ole sovelluksen erikoistoiminto, vaan yksinkertainen tapa välttää yllätyksiä, kun joku muokkaa albumin nimeä tai järjestää kokoelman uudelleen. Musiikin kuuntelu ja kirjaston ylläpito ovat eri asioita, ja yhteisellä laitteella niiden erottaminen säästää usein aikaa.

Minusta soitin sopii tilanteeseen, jossa käyttäjät jakavat saman paikallisen musiikkikokoelman ja haluavat päästä kappaleisiin käsiksi ilman, että jokaiselle rakennetaan omaa palvelua tai kuunteluprofiilia. Jos taas jokainen odottaa henkilökohtaista historiaa, omia suosituksia tai erillisiä kirjautumisia, yleinen suoratoistopalvelu on luontevampi ratkaisu. Pulsaria ei kannata valita sillä oletuksella, että se erottaisi perheenjäsenten kirjastot tai asetukset toisistaan.

Ennen kuin annat laitteen toisen käyttöön

Jaetussa käytössä teen ensin pienen tarkistuksen: onko musiikkikokoelman nimet ja kansiot ymmärrettävässä kunnossa, ja tietääkö toinen käyttäjä, mistä suosikit löytyvät? Jos kirjastossa on sekalaisia tiedostonimiä tai saman albumin kappaleet ovat hajallaan, nopeakaan käyttöliittymä ei yksin ratkaise ongelmaa. Metatietojen muokkaus voi auttaa siistimisessä, mutta ennen muutoksia on järkevää sopia, ettei yhteisen kokoelman rakennetta muuteta vahingossa.

Myös äänenvoimakkuudesta ja kuuntelupaikasta sopiminen on käytännöllistä, kun musiikkia toistetaan yhteisistä kaiuttimista. Chromecast-tuki tuo tähän yhden joustavan tavan siirtää kuuntelu yhteensopivaan laitteeseen, mutta se ei itsessään ratkaise sitä, mitä muut samassa huoneessa haluavat kuulla. Minulle tämä on tärkeä ero: toiston siirtäminen voi olla helppoa, mutta yhteisen soittovuoron sopiminen on edelleen ihmisten välistä koordinointia.

Ikä, luottamus ja sopiva käyttötapa

Sovelluksen ikäluokitus on PEGI 3, joten se sopii ikämerkinnän puolesta myös pienille käyttäjille. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sovellus valvoisi kuuntelua, rajaisi kirjastoa tai tarjoaisi vanhemmille erillisiä hallintatyökaluja. Jos lapsi käyttää aikuisen puhelinta, laitteen omat lukitus- ja käyttörajat ovat edelleen se paikka, josta käyttöä kannattaa hallita.

Minusta Pulsar sopii lapselle parhaiten silloin, kun aikuinen on jo järjestänyt kuunneltavan musiikin ja käyttö on tarkoituksella yksinkertaista: avataan soitin, valitaan tuttu kappale ja kuunnellaan. Vanhemmalle käyttäjälle taas metatietojen säätäminen ja äänen hienosäätö voivat tehdä kokoelmasta mukavamman. Jos tavoitteena on rajattu lasten musiikkikokemus, jossa sisältö ja käyttö on eroteltu tarkasti, valitsisin siihen tarkoitukseen suunnitellun palvelun yleisen paikallissoittimen sijasta.

Kenelle tämä paikallinen soitin sopii?

Rhythm Software on tehnyt Pulsarista Androidille musiikkisoittimen, jonka käyttötarkoitus on helppo ymmärtää: kuunnella laitteelle tallennettua musiikkia ja hallita omaa kokoelmaa. Se sopii minusta erityisesti ihmiselle, jolla on jo kappaleita puhelimessa ja joka haluaa järjestää niitä itse. Se on myös järkevä vaihtoehto silloin, kun kuuntelun pitää onnistua ilman jatkuvaa verkkoyhteyttä tai kuukausittaista sisältökirjaston selaamista.

Vertailussa tavalliseen suoratoistopalveluun ero on selvä. Suoratoistopalvelu auttaa löytämään uutta musiikkia, kokoaa sisältöä verkosta ja voi tarjota käyttäjäkohtaisia suosituksia; paikallinen soitin taas antaa enemmän merkitystä sille, mitä omassa kirjastossa jo on. Jos etsit uusimpia julkaisuja tai haluat, että palvelu rakentaa kuuntelun puolestasi, Pulsar ei ole saman tarpeen ratkaisu. Jos taas haluat pitää omat tiedostosi keskiössä, erillinen soitin tuntuu usein suoraviivaisemmalta.

Intuitiivinen käyttöliittymä

Ensimmäinen asia, joka kiinnitti huomioni, oli Pulsarin selkeä ja käyttäjäystävällinen käyttöliittymä. Sovellusta on ilo käyttää, sillä kaikki on loogisesti järjestetty. Et tarvitse rakettitiedettä selvittääksesi mistä löydät suosikkikappaleesi tai luodaksesi uuden soittolistan. Myönnän, että olen hieman visuaalinen ihminen, ja Pulsar ei petä tässä suhteessa.

Teemapaletti ja mukauttaminen

Rakastan, että voin mukauttaa sovelluksen ulkoasua teemoilla. Pulsar tarjoaa muutamia erilaisia vaihtoehtoja, joten voit säätää ulkonäköä oman makusi mukaan. Tämä on pieni yksityiskohta, mutta se tekee käytöstä henkilökohtaisempaa ja hauskempaa. Kuka ei rakasta pientä personointia?

Ulkoasun säätäminen on hyödyllisintä silloin, kun soitinta käytetään päivittäin: tuttu näkymä helpottaa sovelluksen tunnistamista ja tekee siitä enemmän oman tuntuisen. En kuitenkaan pitäisi teemavalikoimaa syynä vaihtaa soitinta, jos tärkeintä on esimerkiksi yksityiskohtainen kirjastonhallinta tai eri käyttäjien asetusten erottaminen. Mukauttaminen parantaa käyttömukavuutta, mutta se ei muuta sovelluksen perusluonnetta paikallisen musiikin soittimena.

Kun kuunteluhetki on lyhyt

Arjessa käyttöliittymän selkeys näkyy pienissä hetkissä. Kun olen lähdössä ulos ja haluan laittaa tutun albumin soimaan, en halua käyttää aikaa valikoiden opetteluun tai siihen, että sovellus yrittää ohjata minut verkkosisältöön. Yhteisellä tabletilla sama etu auttaa vierastakin käyttäjää: hän voi löytää kappaleen ilman pitkää opastusta, kunhan kirjasto on ensin järjestetty ymmärrettävästi.

Toisaalta siisti näkymä ei pelasta huonosti nimettyä kokoelmaa. Jos kappaleiden tunnistetiedot ovat epäjohdonmukaisia, etsintä ja albumien selaaminen voivat tuntua sekavilta missä tahansa soittimessa. Siksi käyttäisin aikaa kirjaston siistimiseen ennen kuin arvioin, kuinka vaivaton päivittäinen käyttö todella on.

Sujuva suorituskyky

Kun puhutaan musiikkisoittimista, mikään ei ole turhauttavampaa kuin pätkivä tai hidas sovellus. Pulsar Music Player Pro toimii kuin unelma. Kappaleet latautuvat nopeasti, eikä ole väliä, kuinka monta kappaletta sinulla on kirjastossasi. Sovellus pysyy aina vauhdissa mukana.

Kevyen soittimen ajatus on minusta arvokas etenkin vanhemmassa tai muuten arkisessa Android-laitteessa, jossa en halua käyttää musiikin kuunteluun raskasta, jatkuvasti verkkoon nojaavaa palvelua. Tässä on kuitenkin hyvä erottaa oma kokemus yleisestä lupauksesta: nopeus tuntuu käytännössä myös laitteesta ja kirjaston kunnosta riippuvaiselta. Jos kappaleet ovat hajallaan tai niiden tiedot ovat puutteellisia, järjestelyyn voi silti kulua aikaa, vaikka itse toisto käynnistyisi ripeästi.

Kattavat ominaisuudet

Yksi suosikkiasiani Pulsarissa on sen kattavat ominaisuudet. Voit esimerkiksi muokata kappaleiden metatietoja, mikä on kätevää, jos haluat pitää kirjastosi järjestyksessä. Lisäksi sovelluksessa on sisäänrakennettu taajuuskorjain, joten voit hienosäätää ääntä juuri oikeaksi. Kuka tarvitsee erillistä sovellusta, kun kaikki löytyy samasta paikasta?

Metatietojen muokkaus on enemmän kuin kosmeettinen lisä, jos kokoelmassa on vanhoja tiedostoja, joiden nimet tai albumitiedot ovat sekavia. Voin esimerkiksi siistiä yksittäisen kappaleen tiedot heti, kun huomaan virheen, sen sijaan että yrittäisin myöhemmin muistaa, mikä tiedosto kaipasi korjausta. Jaetulla laitteella tämä kannattaa tehdä harkiten: yhden henkilön tekemä nimeämistapa voi olla toiselle epäselvä, joten johdonmukainen käytäntö on hyödyllisempi kuin jatkuva yksittäisten tietojen muuttaminen.

Taajuuskorjain on puolestaan kätevä, kun kuuntelen eri kuulokkeilla tai kaiuttimilla ja haluan säätää äänen omaan makuuni. Se ei tee huonolaatuisesta äänitteestä parempaa eikä korvaa kaiuttimien ominaisuuksia, mutta pienikin säätö voi tehdä omasta musiikkikirjastosta miellyttävämmän kuunnella. Jos useampi ihminen käyttää samaa laitetta, kannattaa tarkistaa säädöt ennen kuin päättelee kappaleen kuulostavan oudolta: aiempi kuuntelija on voinut jättää oman asetuksensa päälle.

Ominaisuuksien määrä on vahvuus käyttäjälle, joka haluaa hallita kokoelmaa, mutta se voi tuntua turhalta, jos tarvitsee vain yhden napin painalluksella käynnistyvän taustamusiikin. Minä ottaisin sovelluksesta eniten irti pienissä, toistuvissa parannuksissa: korjaan huonot tiedot silloin kun vastaan tulevat, säädän äänen kerran kuulokkeilleni ja teen soittolistoja tilanteiden mukaan. Näin työkalut palvelevat kuuntelua sen sijaan, että kirjaston ylläpidosta tulisi oma harrastuksensa.

Oma kokoelma vastaan valmiit musiikkipalvelut

Moni kysyy käytännössä, voiko tällainen soitin korvata musiikin suoratoiston. Minun vastaukseni riippuu siitä, mistä kuunteluni koostuu. Jos tärkeintä on löytää artisteja, joita en vielä tunne, tai saada uusia julkaisuja helposti saataville, suoratoistopalvelu on todennäköisesti parempi valinta. Jos taas olen kerännyt omat albumit ja haluan kuunnella juuri niitä, paikallissoitin pitää kokemuksen yksinkertaisena eikä sido kuuntelua verkkoyhteyteen.

Samasta syystä Pulsar ei ole paras vaihtoehto ihmiselle, joka haluaa yhden sovelluksen hoitavan musiikin hankkimisen, löytämisen ja kuuntelun. Sen vahvuus on toistossa ja omassa kirjastossa, ei uuden kuunneltavan tarjoamisessa. Tämä rajaus tekee siitä selkeämmän, ei huonomman: kannattaa vain valita se tarpeen mukaan eikä odottaa siltä suoratoistopalvelun toimintatapaa.

Integrointi ja yhteensopivuus

Pulsar toimii saumattomasti eri laitteiden kanssa, ja se tukee myös Chromecastia. Voit siis helposti siirtää musiikkisi suurempiin kaiuttimiin ilman turhia johtoja. Sovellus tukee kaikkia yleisiä äänitiedostomuotoja, joten sinun ei tarvitse huolehtia yhteensopivuusongelmista. Tämä tekee siitä varsin monipuolisen valinnan.

Chromecast on hyödyllinen etenkin silloin, kun kuuntelu siirtyy puhelimesta yhteiseen huoneeseen. Käytännössä ajattelen sitä arjen työnjakona: valitsen musiikin omalla laitteellani ja annan äänen kuulua kaiuttimesta, jolloin puhelin ei ole sidottu käteen koko kuuntelun ajaksi. Yhteisessä kodissa on silti hyvä sopia, kuka ohjaa toistoa ja milloin kaiutin on muiden käytössä. Tekniikka helpottaa siirtoa, mutta ei tee usean ihmisen kuuntelusta automaattisesti yhteistä tai ristiriidatonta.

Jos musiikkisi on eri muodoissa tai peräisin pitkältä ajalta, yleisten tiedostomuotojen tuki vähentää tarvetta vaihtaa sovellusta tiedostotyypin mukaan. En silti tulkitsisi tätä niin, että jokainen mahdollinen tiedosto tai jokainen laitekokoonpano toimisi samalla tavalla. Käytännöllinen tapa aloittaa on kokeilla ensin muutamaa tavallista albumia ja tarkistaa, että kirjaston järjestys sekä toisto vastaavat omaa odotusta ennen kuin siirtää koko kuuntelurutiinin sovellukseen.

Offline-kuuntelu

Nykyään on tärkeää, että musiikkia voi kuunnella myös ilman internet-yhteyttä. Pulsar tarjoaa mahdollisuuden ladata kappaleita offline-kuuntelua varten, mikä on täydellistä, kun olet matkalla tai paikoissa, joissa verkkoyhteys on heikko. Tämä ominaisuus on pelastanut minut monelta tylsältä junamatkalta.

Paikalliseen kokoelmaan perustuvan kuuntelun etu näkyy esimerkiksi junassa, mökillä tai matkalla, jolloin en halua olla riippuvainen yhteyden laadusta. Hyvä pieni ennakkotarkistus on kuitenkin varmistaa ennen lähtöä, että haluamani musiikki on todella käytettävissä laitteella. Näin en sekoita verkkopalvelun välimuistissa olevaa sisältöä omaan musiikkikirjastooni enkä joudu etsimään vaihtoehtoa vasta yhteyden kadottua.

Jos taas koko musiikkisi on vain verkossa toimivan palvelun valikoimassa, paikallinen soitin ei yksin tuo sitä sisältöä kuunneltavaksi. Silloin kannattaa miettiä, haluaako ylläpitää omia tiedostoja vai jatkaa palvelussa, joka hoitaa sisällön saatavuuden. Minusta tämä on tärkein valintakysymys ennen maksulliseen sovellukseen sitoutumista: Pulsar palvelee hyvin omistettua tai laitteelle tallennettua kokoelmaa, mutta käyttäjän on itse tiedettävä, mistä hänen musiikkinsa tulee.

Versio, hinta ja laitevalinta

Pulsar Music Player Pro on Rhythm Softwaren Android-musiikkisoitin. Se maksaa 4,09 euroa, ja nykyinen versio on 1.13.11. Sovelluksen voi asentaa Android 6.0:sta alkaen, joten vanhempaa Android-laitetta käyttävän kannattaa tarkistaa järjestelmäversion yhteensopivuus ennen ostopäätöstä. Kyseessä on maksullinen sovellus, joten minä punnitsisin hintaa ennen kaikkea sitä vasten, kuinka usein kuuntelen omaa kirjastoa ja käytänkö metatietojen muokkausta tai taajuuskorjainta.

Arvosana on 4,5 tähteä 19 tuhannen arvion perusteella, ja asennuksia on yli 100 tuhatta. Nämä luvut kertovat, että kyseessä ei ole täysin tuntematon vaihtoehto, mutta ne eivät ratkaise sitä, sopiiko käyttötapa juuri minulle. Jos käytän Androidia ja haluan maksaa erillisestä soittimesta, jossa omien tiedostojen kuuntelu ja järjestely ovat keskiössä, hinta voi tuntua perustellulta. Jos kuuntelen lähes kaiken valmiista palveluista enkä koske musiikkikirjaston tietoihin, maksullisen soittimen hyödyt jäävät minulle pienemmiksi.

On myös hyvä huomata, että sovellus on Androidille. Vaikka musiikkia kuunneltaisiin kotona eri käyttöjärjestelmien laitteilla, tätä ei kannata valita sillä odotuksella, että sama sovellus ja kirjasto siirtyisivät sellaisenaan kaikkien laitteiden välillä. Yhteisellä Android-laitteella se voi olla selkeä valinta, mutta usean alustan taloudessa yhteensopivuus kannattaa miettiä ennen kuin rakentaa koko perheen kuuntelutavan sen varaan.

Lopulliset ajatukset

Kaiken kaikkiaan Pulsar Music Player Pro on täynnä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä yhden parhaista musiikkisoitinvaihtoehdoista Android- ja iOS-laitteille. Sen sujuva suorituskyky, kattavat muokkausmahdollisuudet ja intuitiivinen käyttöliittymä tekevät siitä täydellisen valinnan niin musiikin harrastajille kuin satunnaisille kuuntelijoillekin. Jos etsit luotettavaa ja monipuolista musiikkisoitinta, suosittelen lämpimästi kokeilemaan Pulsaria. Mene, lataa se, ja anna musiikin viedä sinut mukanaan!

Minun käytännön suositukseni on hieman tarkempi: valitsisin sen Android-käyttäjälle, jolla on oma musiikkikokoelma, joka arvostaa helppoa selaamista ja haluaa säätää kappaleiden tietoja tai ääntä itse. Jaetussa kodissa se toimii parhaiten, kun kirjasto on yhteisesti ymmärrettävä ja joku ottaa vastuun sen järjestyksestä. Lapsille sovellus voi olla suoraviivainen tapa kuunnella valmiiksi järjestettyjä kappaleita, mutta aikuisten kannattaa hoitaa laitteen käyttörajat käyttöjärjestelmän omilla keinoilla.

Ohittaisin tämän, jos etsin ennen kaikkea henkilökohtaisia tilejä, uuden musiikin automaattista löytämistä tai perheenjäsenkohtaisia asetuksia. Myös iOS-käyttäjälle tämä ei ole sopiva valinta, sillä kyseessä on Android-sovellus. Jos taas haluan kuunnella omia tiedostoja ilman turhaa kiertelyä, siistiä niiden tietoja ja viedä musiikin tarvittaessa Chromecast-yhteensopivaan kaiuttimeen, se tuntuu tarkoituksenmukaiselta työkalulta. Ikämerkintä PEGI 3 sopii laajaan ikäjoukkoon, mutta luottamus ja yhteiset pelisäännöt ratkaisevat kotona enemmän kuin ikäluokitus yksin.